maanantai 21. huhtikuuta 2014

21.4.2014 Kotikaupungin pikkukivat

Vantaa, tuo kaupunkien aatelistoa. Tosin kaikki eivät ajattele näin, sen tiedän. Tosiasia kuitenkin on, että tänään oli Vantaalla nähty hienoja lajeja, siis Vantaan mittakaavassa. Pikku-uikku ja jalohaikara Pitkäjärvellä ja sepelrastas Pitkäsuon mäellä. Sera tosin eilen, tänään ei ollut mitään tietoa...

Klo 15:20 vääntäydyin torniin, jossa oli kuulemma ollut todella tungosta aikaisemmin. Jallu oli lähtenyt jo aamulla pois, mutta puikku oli nähty juuri äsken. Uikku oli mennyt juuri piiloon erään niemekkeen rantaan, mutta saattaisi kohta ilmestyä.

Aika kului ja uusia naamoja valui torniin, mutta pikku-uikkua ei vaan näy. Tundrahanhilla maustettu metsähanhiparvi (70+10) nousi ilmaan ja katosi lopulta jonnekin etelän suuntaan. Yhtäkkiä Tuomelan Sami havaitsi linnun hipsimästä kaislikon seassa. Juhlapukuinen uikku erottui välillä hyvin, välillä hyvin huonosti, mutta tulipahan tämäkin rari nähtyä Vantaalla.

Lapsien haku mummolasta uhkasi, joten läksin hipsimään vielä pikaisesti Pitkäsuon mäelle, jossa oli eilen nähty sepelrastas. Mäen alla ei lintua näkynyt, joten kiipesin huipulle. Huipulla ei paria kivitaskua kummempaa ollut. Katselin mäeltä, kun joku kiikaroi rinteen alaosassa jotain. Paikassa, jossa lintu oli nähty eilen. EI kai vaan...

Menin alas ja sama Tuomelan Samihan se siinä katseli seraa. Lintu oli rinteessä, korkean heinän seassa. Siitä se lennähti alueen ulkopuolelle, aidan taakse mutta näkösälle. Hälytys toi paikalle myös Salokorven Jussin ja yhdessä ihasteltiin k seraa.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

28.4.2025 Lissabonin lintuja ja Suomen kevättä. Sekä SUSI!

 Talvi on mennyt Suomessa ilman suuria tunteita. Joitain kukausipinnoja ja -ässiä on tullut bongailtua. Tammikuun löydöksen eivät kasvattane...