31.12 oli kasassa 250 vuodenpinnaa ja siihen sen pitikin jäädä, mutta Espoon kaitalahdesta hälytettiinkin hippiäisuunilinnusta. Käänsin auton kokan lennosta kohti Espoota ja menin paikalle. Lintu oli juuri saapuessani nenän edessä puissa,joten tuuri kävi. Tämän jälkeen se katosi ruovikkoon ja oli todella heikosti nähtävissä seuraavien kahden viikon aikana, arviolta vain muutaman kerran? Ekaekaa sitä ei nähnyt kuin muutama aamuvirkku, suurin osa joutui tyytymään "tjuui" ääneen, jonka itsekin kuulin.
Ekaekaa sain vielä hankalan pohjantikan Träskendasta, jota muut eivät löytäneet nuoteista huolimatta. Toisaalta hiiripöllöä en ole löytänyt vieläkään Lammaslammelta, vaikka sitä on nähty useasti juuri ennen saapumistani ja sen jälkeen.
Vuosi päättyi siis vuodarienkkaan, 251 lajia. Ei paljoa, mutta omiin resursseihin nähden kuitenkin mukavasti. Paljon jäi jossiteltavaa ja puutteita:
-taviokuurna. Parvi lensi 4-tuulen tuvan nurkilla Utsjoella, mutten nähnyt kunnolla auton ikkunasta.
-isokäpylintu. Kaksi kertaa hyvää ääntä Pärnäisten lauttarannasta
-ristisorsa. Utöstä jäi puuttumaan, Viikissä myöhästyin 30min
-kiiruna. kaksi kertaa Kiilopäällä a3h, ei lintuja. Muut olivat hakeneet aiemmin helpostikin
-riekko ja lapintiainen. Viikko kuusamossa ja 3vrk Inarissa/Utsjoella, ei linnun lintua edes atrapilla.
2018 olkoon välivuosi....mutta Lempäälässä olisi allihaahka (elis).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti