1.1.2016 Uusi vuosi, uudet pinnakujeet

Vuosi 2015 päättyi uuteen suomenpinnaennätykseeni, 238 lajia - jos RK hyväksyy isohaarahaukan. 2016 saa olla välivuosi, keskitytään eliksiin ja kuukausipinnoihin. Voisihan noita päiväpinnojakin iskeä sisään, mutta niiden eteen ei jaksa kyllä yrittää yhtään varsinaista bongailua vaan ne tulisi siinä sivutuotteena.

Ekaekaa, aamulla heräsin jo klo 6:45. Ei saanut enää nukuttua, joten aloin valmistautua Fastholman keikkaan. Siitä tulikin odotettua parempi reissu!

Jo hämärissä paikalla oli kymmeniä bongareita ja lisää lappasi paikalle. Tuttuja kasvoja näkyi paljon, kuinkas muuten. Ensimmäinen uusi ekaekaa-pinna oli paikalle pyrähtänyt valkoselkätikka. Kauaa ei ehtinyt kulua, kun paikalla huudeltiin jo kaikkien odottaman valkopäätiaisen saapumisesta. Lintu meni lopulta ruokailemaan, mutta hermostunut se oli suuren väkijoukon takia.

valkopäätiainen - ainoa kuva joka on edes hieman tarkempi

Lintu lähti ja väkijoukko hajaantui, moni etsi pöllöjä. timaleita, tiltalttia ym. Ensin löytyikin varpuspöllö, sitten hoksattiin itseltä puuttuva laulujoutsen, joka oli taas tiukassa koska meri on juuri jäätynyt.

tuttu varpuspöllö ei taaskaan pettänyt

Eräs mies kertoi kuulleensa timaleita ja rannassa olikin kymmenkunta kuuntelijaa. Osa etsi pikkutikkaa, osa timaleita.

Kiipesin lintutorniin, josta löytyi taas pinna: isolepinkäinen lahdella pensaan latvassa. Kettu juoksi jäällä lammassaaren suunnassa. Sitten kuului pajusirkun ääni ja lintu tippui ruovikkoon. Pinna!

Palasin takaisin rantaan paahiksi kuulemaan kuinka tiltaltti "hyittäili" lähellä, mainio talvipinna siitä. Pienellä odottelulla sain tavoitteet täyteen, timalitkin suostuivat lopulta ääntelemään todennäköisesti kahden linnun voimin.

Läksin autolle, matkalla näkyi vielä pikkutikkakin mutta se oli jo hoidossa männä vuosilta. Soitin Kimille, joka katseli lammassaaren pitkoksen alkupäässä västäräkkiä, no sinne siis. Tämä idea tuli ihan puskista, en ollut perillä väiskistä ollenkaan.

Västäräkki löytyi heti, talvipinna siitäkin. Se roikotti siipeään, joten siinä syy viivyttelyyn. Räkätti kähmyili sekin rantapuskissa.

Lopultakin kokka kohti alkuperäistä maalia, Talissa lammikossa piilottelevaa liejukanaa. Maailman helpoin keikka, auton sai 5m päähän ja lintu löytyi melkein heti talvipinnaksi. Eräs rouva huuteli parvekkeelta, että mistä on kyse kun koko ajan lappaa bongareita lätäköllä - selitin asian laidan.

liejukana viihtyy sinisorsin parissa Talissa

Taas juteltiin Kimin kanssa, olivat mustapääkertun perään menossa Laruun. Itse arvoin, että lähdenkö Vantaan Pitkäkoskelle punarintaa etsimään, vai Auroran puistoon pähkinänakkelikeikalle. Kim ehdotti alppiruusunpuistoa Haagassa, jossa oli nähty punarinta ja sehän oli tässä aivan lähellä.

Jätin auton Huopalahden aseman kupeeseen ja kävelin paikalle, olipahan oudon oloinen viidakko. Paikalla oli enemmän mustarastaita kuin mitä olen ikinä nähnyt. Niitä oli kymmeniä ja taas kymmeniä!

Kävelin keskemmälle pusikkoa ja suhistelin, heti tuli ainakin 10 mustarastasta ihan viereen. Kiipesin eräälle sillalle ja siinähän punarinta oli kaiteella nakottamassa.

Tämähän hoitui nopeasti, läksin autolle ja kohti....mitä? No auroran puistoa sitten näemmä, ja kotvan kuluttua seisoin ruokinnalla odottamassa nakkelia. Varmaan meni vartti, kunnes yhtäkkiä nakkeli oli ruokinnalla. Olin luuri kädessä ja kuva jäi ottamatta mutta mitäs siitä.

Päivän tulos: 13 uutta ekaekaa lajia, joista 3 oli myös uusia tammikuun pinnoja ja 3 peräti uusia talvipinnoja. Ekaekaa pinnoja on nyt 54, jolla pääsee listoilla lähes viimeiseksi :)