22.1 Tammikuun tapauksia

 

Tammikuu on alkanut aika rauhallisesti, muutamia mainnan arvoisia tapauksia on toki ollut. Ei ihmeitä, mutta yksi elis mahtuu joukkoon.

Talvilintulaskenta ajoittui 4.1 lauantaiksi, jolloin eilisen päivän myrskyn rippeet puhalsivat vieläkin suht kovaa. Ei auttanut enää kuitenkaan venyttää, koska aika alkoi loppua.

Räkätit olivat hävinneet. Isot parvet, jotka kiertelivät vielä hetki sitten, olivat kaikki kaikonneet. NOLLA räkättiä. Mutta pari uutta piristysruisketta mahtui reitin varrelle, peräti kaksi uutta lajia! Toinen oli peippo, joka lymyili ison ruokinnan maastossa.

peippokoiras löytyi ison ruokinnan läheltä

Toinen, vieläkin mieluisampi otus ilmestyi Linnan kartanon portilla puuhun, juuri kun katselin tiaisvilinää. Pähkinänakkeli! Näillä on nyt jonkinlainen vaellus ja oma löydös tuntuu aina bongattua hienommalta ;)

nakkeli tupsahti eteen Linnan kartanon portilla

Lajimääräksi tuli melko kohtuullinen, 19 lajia. Nakkelista tuli eko- ja tammikuun pinna.Ekopinna on aina poikaa näin laiskalle kävelijälle. Tänä vuonna on ryhdistäydyttävä ja ruvettava pyöräilemään.

5.1 Kävin töistä käsin Seurasaaren sillalla katsomassa kanadanhanhia, mutta pakkanen oli juuri karkoittanut ne.

6.1 Pyymosan mäellä oli tarkoitus saada heti alkuvuodesta tunturikiuru ja vuorihemppo plakkariin, joka onnistuikin mainiosti. Ensin löytyi kiuru, sitten sen seuraksi lehahti hemppokin. Peijoonit asettuivat vielä samaan kuvaankin, ei varmaan ihan arkipäiväistä?

kaksi pikkuraria rinnakkain: vuorihemppo ja tunturikiuru!

Paikalla oli loppiaispinnamiehiä, jotka hakivat pulmusta. Pojat painuivat alemmas niitä hakemaan, itse jäin kulkemaan hitaammin laelle. Ja eipä aikaakaan, kun viiden pulmusen parvi lenteli kaksikin kertaa läheltä ohi ja laskeutui katveeseen. Pinnamiehet tulivat vastaan, mutteivät olleet vielä nähneet lajia. Neuvoin laskeutumispaikan ja sieltä ne sitten löytyivät, vuorihempon vinkkaamina.

Ruokinnalla metsikössä oli 2 harmaapäätikkaa ja ainakin 1 hömötiainen muun ison lintujoukon jatkona.

17.1 Soukassa oli tarkoitus etsiä paikallista rautiaista ja peukaloista, jotka viihtyivät melkein samoissa puskissa. 3h urakan jälkeen kumpikin pysyi piilossa ja luovutettava oli. Rautiainen oli näyttäytynyt joka päivä joulukuusta asti, samana aamunakin, mutta nyt se ei tullut paikalle. Eikä paikalla välillä näkynyt punarintakaan. Cederin kanssa vielä kahteen asti odoteltiin rautiaispaikalla, ilman tulosta.

22.1 Tänään tuli Soukan venesatamasta odotettu isolokki-häly, ja tunti siitä läksin ruokatunnille Soukkaan. Lokki oli vielä paikalla ja pääsin kuittaamaan peräti ELIKSEN. Lintu oli jäällä varisten parissa ja söi kaloja, pyrstö oli oudon lyhyt...tyypillinen vai nokittu? Oli määritelty 3kv linnuksi.

Soukan isolokki kännyscoupilla

Samalla kierroksella läksin lähistön rautiais/peukaloispaikalle, jossa linnut oli aiemmin nähty. Mutta voi p***! Nyt siinä rautiaispaikan kohdilla kaadettiin moottorisahalla puita! Melu oli kaamea ja kaikki linnut varmaan kaukana, pitikin sattua. Kävin vielä katsomassa erään pihan puskan, jossa oli lupaava kuusenalunen. Suhistelin paikalla houkutusääniä (kyllä, olen harjoitellut;)  ja jokin siellä liikahti heti! Katselin hetken ja punarinta sieltä vilahti kuviin, ei muuta. Noh, ihan kiva sekin tammikuussa. Peukaloinen ja rautiainen yhä siis puutelistalla...