sunnuntai 19. tammikuuta 2014

19.1.2014 Tammikuun uutuuksia, elis ja suttuisia kuvia

Tammikuussa on mukava kierrellä vähän harvinaisempien talvilajien perässä. Talvi oli leuto kuun puoliväliin asti ja viivyttelijöitä on ollut tarjolla.

5.1 Vantaan pitkäkoskella oli tarkoitus etsiä koskikaraa, mutta eipä löytynyt. Mutta löytyikin sponde punarinta erään ruokinnan läheisyydestä.









punarinta suttuisessa kuvassa
 
11.1 Haltialan tilalla oli tarjolla kottaraisia ja räkättejä. Kottaraiset olivat juuri poistuneet, mutta räkättejä oli paikalla varmaan viitisenkymmentä. Uskomatonta, mutta vasta nyt löytyi ensimmäinen pikkuvarpunen, peräti 1 kpl isossa varpusparvessa.
iso räksäparvi oli pellolla Haltialan tilalla
 
12.1 Olin Träskendan puistossa nakkelia jahtaamassa, ilman tulosta. Nakkelia on nähty hyvin senkin jälkeen, joten paikalla se on. Lähdin vielä käväisemään Matalajärvellä, joka oli juuri jäätymässä umpeen pakkasten alkaessa. Paikalla sinnitteli vielä 9 laulujoutsenta.
sulaa löytyi vielä hiukan Matalajärvestä
 
Tänään oli tarkoitus lähteä reilusti BONGAAMAAN. Tammikuun lajeja olisi tarjolla valkoselkätikkaa ja varpuspöllöä, joista varsinkin jälkimmäinen on vaikea. Paikalle saavuttua olikin vaseti heti hienosti koivussa nakuttamassa, eikä meinannut lopettaa ollenkaan.
vaseti oli pitkään näytillä
 
Varpuspöllöä ei ollut näkynyt, joten lähdin kiertelemään. Ruokinnalta löytyi peippokoiras, jonka olin jo bongannut aiemmin tammikuussa.
 
koiraspeippo sinnittelee ruokinnalla
 
 
Yhtäkkiä tuli eräs kanssabongari ilmoittamaan, että varpuspöllö on taas löytynyt. Ei muuta kuin pikamarssia (ei toki juoksua, mutta hyvää kävelyvauhtia ;) paikalle. Pöllö oli tiheikössä erään katkenneen rundon päällä hyvin esillä, mutta tarkennus ei onnistunut millään.
 
huono kuva, mutta laji käy ilmi ;)
 
Kauaa ei ehtinyt zuumailla, kun pöllö kyllästyi ja lensi pois. Noh, ihan kiva pinna joka jäi viime vuodelta puuttumaan kokonaan.
 
Lähdin ajelemaan Pitkäsuon mäelle, josko talvi olisi tuonut urpiaiset paikalle. Ja etenkin tundraurpiaiset, puuttuvat elikset! Lähdin kiipeämään kohti mäkeä, kun heti tuli stoppi! Rinteessä, 20m etäisyydellä oli urpiaisparvi syömässä törröttäjissä. Kiikareilla löytyi heti vaaleita lintuja, jotka olivat tosi lupaavia turbokandeja. Räpsin kuvia vimmalla ja ainakin kolme turboa määritin ilman kuviakin. JES! Elisnro 228.  napsahti noista, jotenkin arvasin että kohta näitä löytyy. Palokärki huusi jossain, vuodari siitä. Ja korppi, sekin vuodariksi. En edes muistanut, että korppi puuttuu. Kotona varmentui, että urpiainenkin oli vuodari, oho!
 
Kuvissa seassa turboja, vaaleaa kuvetta/selkää, viirutonta alaperää ym.

 

 
 
 
 


 

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

1.1.2014 Ekaekaa palloilua pitkin Espoota

 
Vuosi 2013 on paketissa, tuloksena 12 uutta elistä ja 196 vuodaria. Kyllä tuo 200 vuodaria teetättää paljon hommia, kun vajaa 200:kin vaati aktiivista retkeilyä ja hälyjen perässä juoksentelua. Täytyy nostaa hattua korkealle noille ekobongareille, joilla on yli 200 lajia!

1.1, toisin sanoen "ekaekaa", on maaginen päivä jolloin moni lintuihminen retkeilee ja kerää kyseisen päivän lajeja. Suomen kärki huitelee 160 lajin paremmalla puolella, itse ruksasin viime vuosilta peräti 13 lajia k.o päivälle! ;)

Nooh, nyt kun on liitytty bongauslistoille "ekaekaa", "talvi" ja "tammikuu", niin mitenkäs tämän luppopäivän voisi paremmin hoitaa kuin sinkoilemassa uusien lajien perässä. Ja sehän meiltä käy, kun melkein joka toinen laji on uusi ruksi. Varsinkin vesilinnut puuttuvat kokonaan, joten suuntana oli rannikon sulana lainehtivat merivedet.

Ikkunan aukaistua kuului jo varis ja tiaiset, mutta niistä ei pisteitä irtoa. Viherpeipon dududu sen sijaan oli ekaekaa piste, jonka tosin älysin vasta illalla. Myöskin sen, että punatulkku oli jo listalla, mutta närhi ei (eikä ole edelleenkään).

Vantaankoskelle koittamaan karaa, ei löytynyt. Virtaama oli kova, olisiko se hallaa karalle. Jokin lintu sirisi pyrstötiaismaisesti, muttei löytynyt.

 
vantaankoski kohisi voimalla ilman karaa
 
 
Matkalla Maarin tornille löytyi pinnaksi puluja, tornilla kello oli 11:30. Uusia lajeja alkoi napsumaan odotetusti: kyhmyjoutsenia oli 12, telkät soidintelivat (7), isokoskeloita pari, tukkakoskeloita oli lopulta 19, pari harmaalokkia ja merilokkia, sinisorsia. Siinäpä ne uudet mahtavat lajit listalle.

telkkä ja kyhmy

 

Lähdin autolle, mutta koivukujalla hokasin jonkin pedon lentelevän lahden yllä ja lentävän suoraan eteen puuhun. Kanahaukka, rengas jalassaan. Hienoa, piste tuli.


 
Ad kanahaukka, rengas koivessaan
 
Soukassa oli muutama bongari, joilla oli tietoa uiveloista. Noh, eräs tarkkasilmäinen poimikin ne todella kaukaa vastarannalta. Muita uusia lajeja listalle olivat: kalalokki ja ad merikotka, joka lensi länteen. Lokkeja oli taivas aivan mustanaan, isokoskeloita oli kymmeniä ja heinureita lenteli sinne-tänne.
 
 kalalokki talvipuvussaan


 

isokoskelokoiras, komea lintu
 
 
Ajelin länsiväylää kehä III:lle, kun Masalan kohdalla jysähti. Isohko peto leijaili pellon yllä, ruskea ja hihamainen. Auto parkkiin peltipoliisin  kohdalle ja kiikarit esiin! Ei löydy. Ei löydy millään! Miten se voi kadota, tippuiko peltoon? Onneksi 100m päässä oli 2 autoa parkissa, toisessa niistä pariskunta kiikareineen. Bongareita...sinne äkkiä. Mies kysyi "oletko nähnyt, täällä on ilmoitettu hiirihaukka?". No niin, siinä sitten oli se tieto. Ällistyksekseni pariskunta ei ollut nähnyt haukkaa, olivatko he siis paikalla 1 minuutti sitten, ehkä eivät. Myöhästyivät sekuntteja? Minä sen kuitenkin näin, päivän paras laji tuli tuurilla.
 
Kotona hakemaan puuttuvaa pikkuvarpusta naapurin orapihlaja-aidasta. Mitämitä?! Paikalla 10 varpusta, EI YHTÄÄN pikkuista. Tavallisesti vähintään puolet on pikkuvarpusia. Ei löytynyt toisestakaan aidasta, naakkoja sentään vuodariksi. Noh, haen ne takuupaikasta 400m päästä, jossa niitä on ollut vuosia. Muttei tänään! Taaskin vain tavis-varpusia kolmessa eri puskassa! Ei voi olla totta, minne ovat kaikki pikkuvarpuset menneet? Ovatko ne muodostaneet oman parvensa ja menneet jonnekin?
 
Noh, tuleville vuosille jää sitten tuo laji. Samoin närhi, käpytikka, korppi....vuoden päästä uusiksi, taitaa olla Ylästön reissun paikka.


16.8.2025 Hiljainen kevät ja kesä, sentään silkkihaikara ja pelikaanihylsy

 Mennääs taas kronologisessa järjestyksessä kesää läpi.  7.5 tuli vuoden tähän mennessä AINOA elis. Siis vuoden ainoa. Turbo ja amerikantavi...