2.5.2018 Kolmesataa lajia rikki!! Vai onko...eli kuinka se tehtiin...ehkä

Club 300, kolmesataa elistä. 300 lajia on tietty merkkipaalu bongarin elämässä, sanoisinko että kyseisen lajimäärän nähnyttä ei voi pitää enää aivan räkänokkana. Tai siis, ollaan päästy tarhasta ekalle luokalle. Kärkinimet ovat sitten kai yliopiston professoreita.

Omaa laskemistani sotkee pahasti se, että tänä vuonna ollaan päätetty ainakin WP:n pinnoissa seurata eri tahon julkaisemaa lajilistaa kuin ennen. Tässä listassa mm metsähanhia on 2 (tundra, taiga), nokivaris ja ruskourpiainen ovat oma lajinsa jne. Mutta Suomen lajilista seuraa toistaiseksi vanhaa lajilistaa, mutta muuttuuko tämä vuoden aikana samaksi kuin WP:n lista? Oletan, että listat tulevat olemaan samoja, joten taiga/tundrametsähanhi olisi siis vuoden eka elis takautuvasti (297).

1.1 Ekaekaa mainittakoon meni ihan putkeen, 6 uutta pinnaa joista 4 peräti tammikuun pinnoja. Parhaana tietysti Kaitalahden hippiäisuunilintu ä, sekä Pornaistenniemen phoenicuroides muleli, joka ei kauaa enää valitettavasti elänyt.

20.1 Läksin peräti Lempäälään kolmostietä katsomaan elistä, allihaahkanaarasta. Lintu löytyi melkein heti erään kosken suvannosta, jossa se tummassa ja sumuisessa säässä oli vaikeasti kuvattavissa. Elis 298.

Lempäälän allihaahka

Takaisin tullessa tempaisin vielä Tervakoskelta komeasti soidintavan(?) turkinkyyhkyn.

Turkinkyyhky

21.1 oli jo uuden eliksen paikka, Kirkkonummelta oli löytynyt mäntysirkku. Perhe peuramaalle skimbaamaanja itse pikapikaa Monvikiin bongaamaan. Pellon laidalla oli porukkaa kuin meren mutaa, varmasti n 50 henkeä. Ja uskomatonta, lintu istui kuulemma näkyvillä kuusessa. Seurasi epätoivoinen urakka, löydä lintu satojen keltasirkkujen joukosta!

Vieruskaveri löysi eri lintuja, jotka ilmoitti aina mäsinä. Joka kerta kun kurkkasin hänen putkeensa, oli siinä keltasirkku....epätoivo antaa siivet. Onneksi lopulta Markus Lampinen pelasti ja kutsui katsomaan putkeens, siinäpä se, iso kiitos. Suunnan selvittyä löysin sen omaankin putkeen ja yritin  digiscoupata...turhaan. Eteen pörräsi linnun nähneitä tekijänimiä, jotka liikehdinnällään blokkasivat kuvaamisen. Kun siirsin putkea, oli lintu poissa.

Linnusta on löydetty hieman keltaista, RK käsittelee linnun. Se saattaisi olla laji 299 siis. Paikalta ropisi myös kivoja vuodareita ja tammipinnoja: uuttukyyhky, sepeli, varpuspöllö ja lapinsirkku!

3.2 olisi siis idänturturikyyhkyllä mahis katkaista 300, jos metsähanhesta tulee tundrametsuri...ja mäsipinna pitää.

Ajelin pojan kanssa Haminaan saakka, päivityshälyä ei ollut kuulunut vielä siltä päivältä. Kotkan kohdalla häly tuli, mutta Lappeenrannasta! Ei kai se ole siirtynyt sinne? Ei saa**na. Onneksi 10km ennen Haminaa piippasi häly Haminastakin, meena on paikalla. Ja oli. Tai siis oli, mutta hyvin piilossa männyssä. Näin autosta kun se lehahti puun "sisään", katseilta piiloon. Lähes tunnin odotuksen jälkeen komea tipu suvaitsi tulla hieman paremmin esille, jippii. Jos tämä oli 300.laji, niin olipa komea.

idänturre, kenties 300 pinnan katkaisulaji!

Maaliskuun alussa olimme Kuusamossa hiihtämässä viikon, vuodariksi mm kuukkeli ja riekko pienen riemukkaan hässäkän päätteeksi hiihtolenkillä. Taviokuurna, joka puuttui viimekin vuonna, jäi tänäkin vuonna puuttumaan. Kuurnia oli nähty ennen tuloamme joka puolella Kuusamoa, mutta "kisaviikon" aikana ei yhtään kappaletta vaikka käytiin hotspotissa (eräs piha) monta kertaa. Sitten lähdettyämme niitä taas ilmoiteltiin tiuhaan juuri "hotspotista"....

kuukkeli kiitti talipötkön ostajaa

Kuusamossa ollessamme oli Riihimäellä seikkaillut nokivaris, kenties tuleva suomenpinna. Heti palattuamme läksin taas pojan kanssa paikalle jätevedenpuhdistamolle. Vain kuullaksemme, että lintu oli poistunut 5min aiemmin moottoritien suuntaan.

Läksimme etsimään lintua variksien joukosta ja päädyimme Jari Pasurin kanssa lopuksi Ullan Pakarin kohdalle vanhan tien varteen bussipysäkille. Variksia oli niukalti, eikä yhtään nokista yksilöä. Aikamme katseltuamme aioin mennä takaisin puhdistamolle ja istuin autoon. Silloin Pakarin takaa nousi musta varis, ei korppi eikä naakka. Ponkaisin ylös autosta ja Jarikin huomasi linnun, nokivaris. Se lensi etelään, kohti 3-tietä. Yritin kuvata, mutta sähelsin tilaisuuden ja lintu poistui etelään. Ja hyvin poistuikin, siitä on kait yksi havainto puhdistamolta tämän jälkeen. Viime tipassa...tuleva laji 301?

Suuntasimme Mäntsälään/Pukkilaan poistamaan nolointa puutettani, peltopyytä. Niitä oli käynyt kuvaamassa kaiken maailman harrastajat aloittelijoista (terkkuja) vanhoihin konniin. Ei löytynyt lintuja, koska läheisen talon isäntä on seonnut bongareista ja ampui ilmaan raketteja kuin Kim Jong Un meidät nähdessään. Kaveri on sittemmin ollut poliisien kanssa tekemisissä. Poistuimme pyyttöminä.

Muite kevään kivoja lajeja ovat olleet ilmeisesti talvehtiva Sepelrastas talissa ja aina komea mandariinisorsa Malmilla, kuningaskalastaja Myllypurossa ja punapäänarsku Lepsämässä. Vantaanpinnaksi tuli mustapyrstökuiri Peräjänkulmalta, jolla värirenkaat joita juuri netissä mainostettiin. Ilmoitin asiasta.

29.4 Ilmoitettiin Kirkkonummelta vanha toivelajini, sepelsieppo. Monta vuotta on mennyt niin, ettei lajia ole ollut helppo bongata. Ajelin siis Stora Lonoksiin ja katsoin sen heti Kimin putkesta. Komea olikin, vanha koiras. Scouppikuvista tuli vaan kivaa suttua. 302? vai 299 jos kaikki menee pieleen mäsin kanssa ja vanhassa lajilistassa pysytään. Nou hätä.

koiras sepelsieppo