18.5 Löytyi Malmin lentokentän pusikoista etelänsatakieli, joka laulaa luikautteli suht aktiivisesti. Päätin lähteä töistä ruokatauolla koittamaan, koska päivitysviesti kertoi linnun laulavan päivälläkin aika aktiivisesti. 45min odottelulla ei ääntä kuitenkaan kuulunut...palasin töihin. Illalla lähdin uudelleen klo 19 jälkeen, paikalla oli parikymmentä odottelijaa ja lintu ollut hiljaa 1.5h. Sitten klo 20:30 maissa odotettu laulu alkoi, kuulosti aidolta tapaukselta. Hieno elis!
Klo 10:15 starttasi Skoda töistä kohti Saloa, jossa isohaarahaukka pesii tavallisen haarahaukan kanssa. Olin varautunut vaikeaan bongaukseen, mutta ilokseni lintu istui heti putkessa oksalla! Saimme ihailla "ihahaata" puolisen tuntia, sitten se tiputtautui pesälleen. Jäin odottelemaan vielä haarahaukkaa ja lopulta sekin saapui paikalle meitä ilostuttamaan.
isohaarahaukka oksalla |
"milkkari" eli haarahaukka |
Paikalla ei ollut ketään, aloin etsimään lintua. Tuloksetta. Lopulta paikalle alkoi kertyä lisää porukkaa, mutta laihoin tuloksin. Uskottava se oli, että päiväkausia paikalla olleet narsku(t) olivat päättäneet lähteä samana aamuna, kun saavun paikalle. Kohtalon ivaa, mutta aina ei voi onnistua. Annoin periksi varttia vaille kolme ja läksi ajelemaan kohti Pärnäistä ja Eivoria.
Jonoa ei ollut Nauvon lautalle, ajoin kärjessä sisään ja menin paikalliseen Biffiin syömään jotain ribsien tapaisia. Vielä kaupasta pari olutta ja karkkia, matka Eivorille voi jatkua
Eivorilla oli mielestäni aika väljää, lukiolaisryhmä menossa Utöseen tutkimaan lintuja ja muutamia orneja sekä Utöseen että Jurmoon. Jurmon sataman vieressä pyöri rantakalliolla pari vaatimattoman oloista sirriä, jotka kanssamatkustaja (ja tuleva rarin löytäjä Utössä...) tunnisti putkella merisirreiksi, elis taas! Nyt menee kovaa. :) Muuta mukavaa oli Jurmossa ollut suopöllö ja tietysti ruokit matkan varrelta. Perillä oltiin 23:n maissa, heti Kalkakseen ja nukkumaan.
21.5 Heräsin klo 5:n jälkeen ja pikku hiljaa uni kaikkosi silmistä kun ajatteli tulevaa päivää. Lammashaassa pirisi pensassirkkeli, kuulemma viitasikkelikin oli kuultu. Kiipesin luotsiasemalle staijaamaan, paikalla oli jo "ammattimiehiä" Tenovuon Jorman johdolla. Riskilät osoitettiin kaukaa, samoin pikkulokki ym. Eilen saaressa useasti nähtyä harjalintua ei näkynyt enää missään.
Aamupalan jälkeen heti taas liikkeelle, eri puskissa oli tuhottomasti harmaasieppoja, pajulintuja, lehtokerttuja ja muutamia mustapääkerttuja ja pari rytikerttusta. Itäniityllä toivoin kirjokerttua, mutta turhaan. Sepelsiepotkin olivat olleen poissa jo päiväkausien ajan, voe voe. Muutamia pikkulepinkäisiä löytyi.
koiras pikkulepinkäinen |
muleli |
ruotsalainen kirjekyyhky |
Eteläkärjessä oli hermostunutta porukkaa, lintu oli jätetty vartioimatta ja kateissa. Eräällä kuvaajalla oli kuitenkin kuvia, joista laji kävi ilmi: todellakin mustapääsirkku! Osa porukkaa lähti jo poispäin, mutta osa jäi. Ja niin vaan kävi, että alkuperäinen löytäjä löysi sen uudelleen, lintu laskeutui bunkkerin päälle ja siitä näin itsekin, että kellertävä paksunokkainen lintu siellä istuu. Tilanne oli päällä.
Lintu piiritettiin ja kutsuttiin kaikki paikalle, lintu oli nyt katajikossa. Hetken päästä se lensi taas bunkkerille ja nyt saatiin hyviä kuvia. Itsekin kuvasin sitä ja Kuusiston Kimmo katsoi putkellani onnea puhkuen. Nannaa!
kuvan keskellä mustapääsirkku naaras |
epäselväksi jäänyt siepponaaras |
22.5 Sunnuntaina oli vielä aikaa staijata. Ja aikainen lintu sai madon, kun porukan kokeneet plokkasivat kaksi ohi lentävää etelänkiislaa! Taas elis, viides samalla viikolla. Vaikka alkuperäiset tavoitteet sepelsieppoineen ja kirjokerttuineen eivät toteutuneet. Hyvä näinkin. Vielä kierros itäniityllä, jossa sain opettaa lukioryhmälle muutamia lajeja ja lainata putkeani. Suosirrit olivat pelästyneet nuoria, kaikki muut ne olivat nähneet paitsi minä.
Ei muuta kuin kamat kasaan ja Eivorille klo 13, hieno reissu oli lopussa. Laivalla ei jaksanut Jurmon jälkeen enää paljoa staijatakkaan. Ensi kerralla sitten ehkä syksyllä?
karikukko |
merikihut hätyyttää merikotkaa |
saaressa oli ainakin yksi käenpiika |